Harrastajayrittäjä ei pysty lentämään.

Jäsentelin ideoita mistä jatkaisin bloggailua ja tahtoisin kertoa teille millaista on olla harrastajayrittäjä.

Olen tähänastisen yrittäjänurani aikana ollut koko ajan päivätöissä ja koen sen toimivaksi ja turvalliseksi ratkaisuksi.

Silloin kun perustin Naurupalvelun, oli alkuinnostuksesta mielessä nopea päivätyön jättäminen ja ruveta elämään kokopäiväistä nauruyrittäjän elämää. Nopeasti jalat laskeutuivat takaisin maanpinnalle ja hyvä niin, kun jälkikäteen katsoo. Keikkoja oli epätasaisen tasaisesti. Riittävästi siihen, että ohjauskokemusta kertyi.

Vuoden jälkeen kypsyttelin ajatusta, että hei tämähän on kivaa yrittäjyyttä päivätyön ohessa. Työpäivän jälkeen kun menen nauramaan tunniksi ja muut nauraa perässä niin mikäs sen mukavampaa yrittäjyyttä. Aloin asennoitumaan tähän kuin harrastukseen.

Arki toimii siten, että silloin kun keikkaa riittää niin vapaa-aikaa pitää optimoida ja räätälöidä itselleen. Mutta lentoon tässä ei lähdetä ainakaan vielä ja tuntuukin, että kiireisenä aikana olen kuin lähtökiihdytyksessä oleva lentokone, joka ei kumminkaan lähde lentoon vaan jarruttaa kiitoradan lopussa aloittaakseen kiihdytyksen myöhemmin uudestaan.

ei pysty lentämään

Hyvät puolet:

Yrittäjyyden voi ottaa hiljalleen haltuun ilman paniikkia.

Kaikkeen ei vaan kerkiä, joten nopeasti oppii karsimaan turhat menot pois.

Suhtautuminen yrittäjyyteen kuin harrastukseen, helpottaa ottamaan etäisyyttä yrittäjyyteen ja pitämään luovia taukoja. (Suhtautuminen kuin harrastukseen ei tarkoita sitä, että tähän suhtautuisi jotenkin löysästi).

Toimii käsi kädessä oman päivätyön ohessa. Iltaisin töiden jälkeen on vaan niin kertakaikkiaan mukava kaupata tyhjännaurua ja saada onnistumisen kokemuksia. Vielä mukavampaa on käydä nauraa tirskumassa sovittu kauppa.

Huonot puolet:

Et välttämättä edelleenkään kerkeä kaikkeen.

Enempää huonoja puolia en löydä. Se siitä.

Naurakaa ja harrastakaa!

Terkuin Antti